Masks of Nyarlathotep

Sain viimein luettua massiivisen kampanjakirjan Masks of Nyarlathotep ja nyt olen aloittanut kampanjan valmistelun pelaamista varten. Siinä riittääkin hommaa, sillä vaikka kampanja onkin yksi parhaimpia mitä olen lukenut Enemy Withinin ohella, on siinä muutamia ongelmia:

1) Tappavuus. On aina hyvä että CoC (tai tässä tapauksessa Trail of Cthulhu, jolla aion tämän kampanjan vetää) ei ole hahmoille helppo, mutta mauttomat matsit Ny:n eri olomuotoja vastaan tai save or die -ansat nyt eivät oikein ole suosikkejani missään pelissä.

2) Joulukalenteri. Kampanjaan on tungettu varmaan puolet Cthulhu-mythoksen otuksista. Luulen, että muutama sopivin riittää tässä tapauksessa. Siinä on vähän sitä oman aikansa lapsen henkeä, kun se on tehty vastapainoksi D&D -peleille, mutta mukaan on kuitenkin pitänyt laittaa jotain samankaltaisuutta.

3) Massiivisuus. Alkuperäinen kampanja sijoittuu viidelle eri mantereelle ja sen pelaamiseen on monilla mennyt kymmeniä ellei jopa yli sata pelikertaa! Ajattelin karsia tuon niin, että sijoitan kaikki mielenkiintoiset jutut pariin eri paikkaan ja yritän typistää peliin 10-15 pelikertaan, joka sekin on aika paljon, kun nykyään tulee yleensäkin pelattua kaikkia pelejä yhteensä ehkä 2-3 kertaa kuussa.

Kaikesta huolimatta MoN on erinomainen kampanja. Siinä on läjä erinomaisia kohtausrunkoja, tapahtumapaikkoja ja eph:ita. Odotan peliä oikeastaan enemmän kuin mitään peliä mitä olen aiemmin vetänyt.

Piippuhyllyn manifesti osa 40 (ehkä?)

Missä mennään?

Menin juuri kuukausi sitten naimisiin, jonka jälkeen olen päässyt aika hitaasti kiinni roolipelihommiin. Julkaisimme heinäkuun lopussa Myrrysmiesten ensimmäisen pelin Hounds of the Sean ja sen jälkeen on tullut pääasiassa laiskoteltua pelihommien suhteen (häät voivat olla tietenkin huono selitys sille miksi ei ole tullut tehtyä mitään).

Tällä hetkellä suunnittelupöydällä löytyy pari sarjakuvaideaa Piippuhyllyn manifestiin, lisäosa Hounds of the Seahin ja keskiaikapeli Rautamantteli. Piippuhyllyn manifestin sivut kaipaavat päivitystä enkä ole saanut tartuttua itseäni niskasta kiinni, että saisin tehtyä noita uusia ideoita valmiiksi sarjakuviksi. Hounds of the Sean lisäosa on aiheellisesti mietitty valmiiksi, mutta emme ole vielä aloittaneet konkreettista työtä.  Vili tekee myös hommia yhden toisen peliprojektin kanssa, joka vie myös jonkin verran aikaa. Rautamanttelin moottori toimii ja käy, mutta mietin vielä tarvitseeko se viritysosia ja millaiseen runkoon se pitäisi pultata.

Kaiken muun lisäksi eilen saapui postissa Juego de rol del Capitán Alatriste eli Kapteeni Alatriste -roolipeli. Kirja on erittäin kaunis, mutta harmi vain espanjaksi, jota osaan turhan vähän. Koitan saada kuitenkin tuonkin pelin tulille.

Miksi?

Sain eilisiltana viestin Roolipelaajan päätoimittaja Petterssonilta, jossa hän ilmoitti lehden lopettamisesta. Järkytyksen jälkeen mieleeni nousi muutamia kysymyksiä: mihin nyt tungen ne kaikki mielenkiintoiset ja ei-niin-mielenkiintoiset jutut ja huonot sarjakuvat?

En ole koskaan oikein innostunut blogeista, mutta katsotaan nyt.